Astu ulos

Astu ulos – ei pakosta, vaan antaaksesi sielusi hengittää vapaasti.

Kuinka monta kertaa olet kävellyt ulos ajattelematta mitään? Olet ehkä mennyt autoon, kauppaan, töihin. Liikkunut paikasta toiseen kuin automaatilla, mielessäsi jo seuraava tehtävä, seuraava velvollisuus.

Mutta milloin viimeksi astuit ulos vain ollaksesi?

Ei siksi, että pitää. Ei siksi, että koira tarvitsee lenkin tai roskat täytyy viedä. Vaan siksi, että sielusi tarvitsee tilaa. Vapautta. Hengitystä.

Me olemme unohtaneet

Olemme unohtaneet, että emme ole koneita. Emme ole tehtävälistoja, jotka suoritetaan.

Olemme eläviä olentoja, jotka tarvitsevat yhteyttä – itseemme, luontoon, hetkeen.

Kun astut ulos pakosta, kehosi on ulkona, mutta mielesi on jo sisällä. Suunnittelet, murehdît, mietit mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.

Mutta kun astut ulos kutsumuksesta – jotain muuttuu.

 

Mitä tapahtuu, kun astut ulos tietoisesti

Tunnet tuulen ihollasi. Ei vain pintapuolisesti, vaan todella. Se koskettaa kasvojasi, ja hetkeksi kaikki muu katoaa.

Kuulet lintujen äänet. Ne eivät ole enää taustahälyä – ne ovat läsnäoloa, elämää, joka tapahtuu juuri nyt.

Hengität syvään. Ja hengitys tuntuu erilaiselta. Ei pinnalliselta, ei kiireiseltä. Se tuntuu siltä, mitä sen on aina tarkoitettu olevan: elämältä, joka virtaa lävitsesi.

Tässä hetkessä sielusi saa sen, mitä se on kaivannut. Vapauden olla.

 

Luonto ei kysy mitään

Luonto ei kysy, oletko riittävän hyvä. Se ei vaadi sinulta suorituksia. Se ei vertaile sinua muihin.

Se vain on – ja kutsuu sinut olemaan myös.

Kun seisot metsässä, puiden keskellä, joet eivät kysy mitä olet saavuttanut. Tuuli ei tutki, teitkö tarpeeksi tänään. Aurinko paistaa sinulle yhtä lämpimästi riippumatta siitä, mitä olet tai et ole tehnyt.

Luonto muistuttaa: sinun ei tarvitse ansaita oikeuttasi olla.

 

Kutsu

Seuraavan kerran kun avaat oven, pysähdy.

Älä astu ulos siksi, että sinun täytyy. Astu ulos siksi, että sielusi kutsuu.

Anna itsellesi lupa vain olla. Hengittää. Tuntea.

Viisi minuuttia riittää. Ei tarvitse lähteä pitkälle matkalle. Ei tarvitse suunnitella. Vain astu ulos. Ilman agendaa. Ilman päämäärää.

 

Astu ulos – antaaksesi sielusi hengittää vapaasti.

Se ei ole luksusta. Se ei ole ajanhukkaa.

Se on paluuta kotiin.